|
|
              |
|
|
|
|
Vuonna 1945, maaliskuun neljäntenä päivänä, kokoontui joukko kangasalalaisia reservin upseereita kokoukseen Manttaalikunnan talolle. Varsinaisesti tämä kokous oli Tampereen Reserviupseerikerhon Kangasalan alaosaston vuosikokous, mutta sen tavoitteeksi oli asetettu ripeämmän toiminnan aloittaminen Kangasalla. Kokous päätti yksimielisesti perustaa Kangasalle Reserviupseerikerhon. Kerhomme perustajajäsenet olivat Kustaa Aakkula, Toivo Hakunti, Elias Heliövaara, Lasse Joutsiniemi, Olli Joutsiniemi, Urpo Oksanen, Tuomas Saikku, Jaakko Salminen, Toivo Salokangas, Sakari Sarsama, Pertti Tulenheimo ja Risto Vihtiälä. Alkuvuosina painopiste oli vaikeuksissa olevien aseveljien ja heidän perheidensä huoltotoiminnassa. Sodan jälkeinen ilmapiiri ei mahdollistanut voimakasta, ulospäin näkyvää toimintaa. Kuitenkin vuoden 1946 lopussa jäseniä Kangasalan Reserviupseerikerhossa oli jo 58. |
|
Herama - toiminta aktivoituu |
|
Alkuvuosien toiminnan hiljaiselo päättyi oman majan rakentamiseen. Lihasulasäätiön mailta, Herama-järven rannalta löytyi paikka upseerien majalle. Maja rakennettiin talkoovoimin ja vihkiäisiä vietettiin 16.9.1956. Nyt kangasalaisille reservin upseereilla oli oma paikka, jossa kokoontua. Muutenkin 1950-luvun puolivälissä kerhon toiminta sai uusia piirteitä: Reserviupseerikerhomme aloitti itsenäisyyspäiväjuhlien järjestämisen Kangasalla 1954 ja muutaman vuoden päästä muut kansalaisjärjestöt tulivat mukaan. Samoin 1954 vuodesta eteenpäin joka joulu on reservin upseerit seisoneet kunniavartiossa Kangasalan sankaripatsaalla jouluaattona. |
Oman lipun alle |
|
Reserviupseerikerhon naisosasto lahjoitti kerholle oman lipun. Lippu naulattiin ja vihittiin käyttöön kerhon 20-vuotisjuhlassa 1965. Nyt kangasalaisilla oli oma lippu, jonka taakse voitiin ryhmittyä ja jonka symboliikka kertoi kangasalaisten miesten vaiheista. Urheilu- ja ampumatoiminta vilkastui myös voimakkaasti 1960 ja 1970 –luvuilla. Kerhomme jäsenet kilpailivat aktiivisesti niin piiri- kuin liittotasollakin. Yhteistoiminta Kangasalan Reservinaliupseerien kanssa oli tiivistä. |
|
Omat toimitilat1980- luvulla urheilu- ja ampumatoiminta jatkuivat, mukaan tuli myös reserviläisten jotokset, joihin lähes poikkeuksetta on kerhostamme osallistunut partioita. Talkootyö oli myös arvossaan. Kerhomme oli mukana kaksi kertaa Kangasalla pidettyjen Pirkanmaan maatalousnäyttelyn järjestelyissä. Nämä mittavat talkooponnistelut sekä veteraanijäseniltä saatu huomattava rahalahja mahdollistivat oman toimitilan, Tekolan hankkimisen 1987. |
|
|
|
 |
Kunnioitettujen sotaveteraanien rivien harvetessa on kerhomme yhdeksi päätehtäväksi muodostunut veteraaniperinteen säilyttäminen ja siirtäminen nuoremmille sukupolville. 1990-luvulla allekirjoitetussa velvoitesopimuksessa kerhomme sitoutuu avustamaan veteraanijärjestöjä niiden toiminnassa ja aikanaan, kun veteraanijärjestöjen toiminta lakkaa, huolehtimaan perinteiden säilyttämisestä. Tässä työssä tarvitaan jokaista kangasalalaista reservin upseeria! |
